Williamsonia on kiehtova esimerkki Ciliophora-kunnan monimuotoisuudesta. Nämä mikroskooppiset organismit elävät makeassa vedessä ja ovat tunnettuja ainutlaatuisesta muodostaan ja liikkumistavastaan.
Esiintyminen ja elinympäristö
Williamsonia-lajia tavataan tyypillisesti järvien, lampien ja hitaasti virtaavien jokien pohjalla. Ne suosivat ravinnepitoista ympäristöä ja viihtyvät usein sameanveden alueilla, missä on runsaasti bakteereja – niiden ensisijaisia ruoka-aineita. Williamsonia ei ole tavallinen löytö merivedessä, mutta jotkut lajit ovat osoittautuneet sopeutuviksi myös suolamiseen.
Rakenne ja ulkonäkö
Williamsonian ainutlaatuinen muoto erottaa sen muista ciliateista. Se muistuttaa hieman litteää palloa tai pyöreää leipaa, jonka pinta on peitetty useilla lyhyillä viuhkamaisilla ripsillä. Nämä ripset ovat Williamsonialle kriittisiä liikkumisen ja ravinnon hankkimisen kannalta.
Williamsonian ruumiin sisällä on suurin piirtein kaksi osaa: “ruumen” eli soluplasma, joka sisältää solun elintoiminnot suorittavat organeelit ja “peltisen” kalvomainen “kuori”, joka suojaa Williamsoniaa ulkoisilta tekijöiltä.
| Ominaisuus | Kuvaus |
|---|---|
| Muoto | Pyöreä tai litteä pallo |
| Koko | 50 - 100 mikrometrin halkaisija |
| Pinta | Peitetty lyhyillä viuhkamaisilla ripsillä |
Liikkuminen ja ravintona
Williamsonian liikkumistapoihin kuuluu “liikehiipi” – tyypillinen ciliateiden tapa liikkua. Se koostuu useista samanaikaisesti tapahtuvista aalloista, joita ripsien lyönnit muodostavat.
Williamsonian ruoka-aineet ovat pääasiassa bakteerit ja muut mikroskooppiset eliöitä. Se käyttää ripsiään luoda virtausta ympärillään, josta bakteerit vedetään suuhunsa.
Lisääntyminen
Williamsonian lisääntymiseen kuuluu sekä seksuaalinen että aseksuaalinen vaihe. Aseksuaalisessa lisääntymisessä Williamsonia jakautuu kahtia muodostaen kaksi identtistä tytärtä solua. Seksuaalisessa lisääntymisessä kahdesta Williamsoniassa yhdistyy ja muodostaa uuden organismin.
Taloustieteellinen merkitys
Williamsonian ei ole suoraan taloudellisesti merkittävä laji, mutta se on osa ekosysteemin tasapainoa.
Williamsonian on kiehtova esimerkki Ciliophora-kunnan monimuotoisuudesta ja adaptiivisesta kyvystä. Se muistuttaa meitä siitä, kuinka elinalueilla voi olla lukemattomia piileviä aarteita odottamassa löytojäämiseään.
