Lasisiipi - Kiiltävien siipien omistaja ja monimutkaisen lentotavan mestari!
Lasisiipi (Lycaena phlaeas) on tavallisen kokoinen perhoslaji, jonka värikkäät siivet herättävät ihauttelua. Niiden siipien väritys vaihtelee oranssinruskeasta ja sinisenmustaan hopeanvärisen läpikuultavuuden kanssa – siksi ne saivatkin nimensä!
Lasisiipi on yleinen laji, jota voi tavata koko Euroopassa ja Aasiassa. Etenkin niityillä, metsänreunoilla ja puutarhoissa viihtyvät lasisiivet lentelevät toukokuusta syyskuuhun asti. Vaikka ne ovat varsin pieniä – siipiväli on vain 30-45 millimetriä –, niiden lentotapa on varsin näyttävää: lasisiivet lentävät nopeasti ja ketterästi, tekeytyen usein kuolleiksi lehtisten kasvien päälle.
Lasisiiven elämänkierto:
Lasisiipi munii pienet, vihreänkeltaiset munit yrtteihin tai niiden lähelle. Munista kuoriutuu toukka, joka on tummanruskea ja harmaahtava. Toukkavaihe kestää noin kolme viikkoa, jonka aikana se syö paljon yrttien lehtiä, kasvaa nopeasti ja vaihtua kuorruksiansa neljä kertaa.
Lopulta toukasta kehittyy kotelo, joka on ruskeanharmaa ja kiiltävän sileä. Kotelo vaiheessa lasisiipi lepää noin kaksi viikkoa, kunnes lopulta täydellinen perhos syntyy.
Lasisiipien ravinto:
| Yrtti | Syövyys |
|---|---|
| Mäkikuisma (Thymus polytrichus) | Korkea |
| Pohjanpaju (Salix phylicifolia) | Keskitasoinen |
| Ruokonen (Vaccinium myrtillus) | Alhainen |
Lasisiivet ovat kasvinsyöjiä ja ravinnonlähteensä ne löytävät tavallisesti niittyjen kukkivista yrttilajeista. Niiden suosikkiruokaa on mäkikuisma, mutta myös pohjanpaju ja ruoho kelpaavat.
Lasisiipien sosiaalinen elämä:
Vaikka lasisiivet eivät ole varsinaisia laumaeläimiä, ne voivat lentää yhdessä useita yksilöitä samaan aikaan. Niiden lentotapa on kuitenkin melko solistelua: ne kiertävät kukkia ja keräävät siipeensä mettä, samalla hedelmöittäen kukkia ja auttaen kasvien leviämistä.
Lasisiipien suojelu:
Lasisiipi ei ole uhanalainen laji, mutta niiden elinympäristöt ovat kuitenkin vaarassa. Intensiivinen maatalous, kaupunkilaistuminen ja metsänhakkuut heikentävät niittyjen ekosysteemiä, johon lasisiivet riippuvat.
Tasapainoisen ekosysteemin ylläpitämiseksi on tärkeää suojella luontoa ja edistää kestäviä maatalouskäytäntöjä. Myös puutarhoissa voi edistää lasisiipien viihtyvyyttä istuttamalla niille sopivia kasveja, kuten mäkikuismaa ja pohjanpajuja.
Mielenkiintoisia faktoja lasisiiveistä:
- Lasisiivet osaavat “leikata” siipiään aurinkoisin päivinä, jolloin ne kääntävät etusiipiensä 90 astetta takaisin päin ja näyttävät lentävän “sivuttain”.
- Naaraat valitsevat kumppanin lentokyvyn perusteella. Nopeimmat koiraat ovat suosituimpia!
Lasisiivet ovat kiehtovia pieniä olentoja, joiden värikkäät siivet ja energinen lentotapa tuovat iloa luonnon ystäville. Täällä Pohjolassa ne ovat tavallisia vieraita kesän päivissä – pysähtyikö ja katsoiko sinäkin niiden tanssin aurinkoisessa niityssä?