Juokseva-kilpikonnarihämähäkki! Sen täplät ja selän muoto näyttävät uskomattomalta maisemalta

Diplopoda-luokan eli niveljalkaisten maailmassa, jossa esiintyy tuhansia lajeja, yksi kiehtovimmista on Juokseva-kilpikonnarihämähäkki ( Julus proprius ). Nimensä mukaisesti tämä pieni olento muistuttaa hämähäkkiä - ainakin kaukaa tarkasteltuna. Se on kuitenkin läheisempi sukua tuhatjalkaisille, ja sen ruumiissa on useita jalkapareja. Juokseva-kilpikonnarihämähäkki on harvinainen vieras Suomen ekosysteemeissä ja elää mieluiten kosteissa metsissä ja lehtimätöissä.

Ulkonäkö ja rakenteet:

Juokseva-kilpikonnarihämähäkki on melko pieni olento, keskimääräinen pituus vaihtelee 15-25 millimetristä. Sen ruumis on pitkänomainen ja tasainen, koostuen useista segmenteistä, joissa on kussakin yksi pari jalkoja.

• Jalkojen lukumäärä: Kuten kaikilla Diplopoda-luokan eläimillä, Juokseva-kilpikonnarihämähäkki omistaa kaksi paria jalkoja jokaisessa segmentissä. Jalkoja on yhteensä 30-40, riippuen yksilön koosta ja iästä.
• Selän muoto: Selkä on hieman kupera ja peitetty kiiltävän ruskean tai mustan panssarin kaltaisella pinnalla, johon on upotettu pieniä keltaisia täpliä.

Tapoja ja elintavat:

Juokseva-kilpikonnarihämähäkki on yöeläin ja kulkee mieluiten kosteassa ympäristössä. Se ravitsee itseään kuolleista kasvinosista, sienistä ja mätänevistä lehdistä.

• Ekologinen merkitys: Juokseva-kilpikonnarihämähäkki on tärkeä osa ekosysteemiä. Se auttaa hajottamaan orgaanista ainetta ja palauttaa ravinteita maaperään.

Lisääntyminen ja kehitys:

Juoksevan-kilpikonnarihämähäkin elinikä on noin kaksi vuotta. Naaras munii syksyllä 10-20 munaa, jotka hajoavat ja kuoriutuvat kevään aikana. Poikaset ovat pieniä kopioita aikuisista ja kasvavat ja kehityvät hiljalleen uusille segmenteille ja jalkoille.

Mielenkiintoisia faktoja:

• Juokseva-kilpikonnarihämähäkki voi kääntää itseään selällään, mikä suojaa sitä petoeläimiltä
• Se erittää epämiellyttävää hajua, kun se tunnetaan uhatuksi.
• Vaikka Juokseva-kilpikonnarihämähäkki on herkän näköinen, se ei ole myrkyllinen ihmiselle

Tutkimus ja suojelu:

Juokseva-kilpikonnarihämähäkki on suhteellisen harvinainen laji Suomessa. Sen kannan kokoa ei tunneta tarkkaan, mutta tutkimukset osoittavat, että sen esiintyminen on vähentynyt viime vuosikymmeninä.

Elinympäristö	Syntyperä	Ravinto
Kosteat metsät ja lehtimättöt	Eurooppa	Kuolleet kasvinoset, sienet, mätänevät lehdet

Juokseva-kilpikonnarihämähäkki on kiehtova esimerkki Diplopoda-luokan monimuotoisuudesta. Sen ainutlaatuinen ulkonäkö ja elintavat tekevät siitä arvokkaan jäsenen Suomen ekosysteemeissä. Tämän pienen, mutta tärkeän olennon suojelu vaatii lisätutkimusta ja tietoisuuden lisäämistä sen roolin merkityksestä luonnossa.